Mihin se kissa karvoistaan pääsisi

Vaikka yritän kovasti hillitä kokoelman kasvamista älyttömiin mittoihin, niin netin ihmeellisestä maailmassa on eksynyt (jostain syystä) pari pikkufiguuria ostoskoriin. Figuni mahtuisivat oikein muikeasti täällä alta ajoin vilahtaneeseen Tigerin hyllykköön... jos se ei olisi jo täynnä. Toisen hankkiminen voisi olla paikallaan, mutta tila alkaa muodostua hiljalleen ongelmaksi... Ehkä laitan osan johonkin *piiloon* ja pidän vain osaa esillä... Kiperiä valintoja, ja kivoja ostettavia sen kun löytyy harva se päivä.

Tämä siivekäs kaveri on Pit Nintendon Amiibo-sarjasta. Amiibot ovat Nintendon vastaus nykyajan trendiin, jossa konsolipelejä täydennetään kerättävillä figuureilla. Suomen markkinoilla löytyy Amiibojen lisäksi tämäntyyppisiä tuoteperheitä ainakin Skylanders ja Disney Infinity. Nintendo on siinä mielessä pelannut korttinsa järkevästi, että toisin kun noiden edellä mainittujen kohdalla, niin Nintendon peleissä Amiibot ovat nimenomaan pelikokemusta täydentäviä oheistuotteita, eikä niitä tarvitse pelin pelaamiseen. Ja toisaalta taas Amiibot ovat niin kivoja, että niitä tekee mieli keräillä vaikka ei edes omistaisi sopivaa peliä. Pääasiallisesti Amiibot on luotu yhteensopiviksi Super Smash Bros WiiU-pelin kanssa. Itselläni on saman pelin 3DS -versio, mutta sen kanssa näistä ei ole mitään kummempaa iloa.




Itse olen SSB:tä pelatessa naurettavan jämähtänyt samoihin hahmoihin. Koska suosikkini on Robin, päätin ostaa Robin-amiibon sitten kun mokoma ilmestyy... Jossain vaiheessa innostuin myös Pitillä pelaamisesta, ja ajatus myös Pit-amiibosta alkoi houkuttaa. Nintendo on japanilainen yhtiö, ja japanilaisten figuurien miellyttävä laatu näkyy myös Amiiboissa: maalaustyö on miellyttävän yksityiskohtaista, vaikka esimerkiksi kädessä näkyykin pieniä maalausvirheitä. Siipien muovi ei kyllä vaikuta kovin jämäkältä, joten en hirveästi lähtisi taivuttelemaan... Muutenkaan figuuria ei saa irti alustastaan. SSB:n hahmot ovat kaikki muista Nintendon peleistä, Pit on peräisin Kid Icarus-sarjasta. Sarjaan kuuluu jo ties kuinka monta tuttua Nintendo-hahmoa Super Mariosta ja Linkistä Pikachuun. Ulkomailla monien Amiibojen saatavuus on muodostunut ongelmaksi sarjan suosion takia, mutta Suomesta kaikkia hahmoja pitäisi löytyä, vähintäänkin verkkokaupoista. Hinta on 20e kummallakin puolen. Sen huhtikuussa julkaistavan Robinin ohella mietityttävät myös Pokemon-amiibot, Pikachu ja Charizard ainakin. Pokemon-faniksi omistan hävettävän vähän Pokemon-kamaa :(

Olen avautunut täällä blogissa useampaakin otteeseen siitä, Attack On Titan-sarjan Armin ja Jean saavat minussa aikaan holtittomia ostopäätöksiä. Kun ebayssa purjehti vastaan nämä Bandain pikkufiguurit, niin taas todettiin että mihinpä se kissa karvoistaan ja fanityttö OTP:staan pääsisi. Figuurit ovat todellakin pieniä, vain parin sentin korkuisia. Oli varsin hauska huomio, että mittakaavaltaan ne kuitenkin ovat täysin vastaavia noihin Mega Housen Petit Chara-figuihin! Suunnittelussa on samannäköisyyttä esimerkiksi Bandain avaimenperiin. Bandain pikkufiguurit ovat suloisia, mutta niitä vaivaa hienoinen persoonattomuus. Tuo Arminkin näyttää siltä kun hänelle olisi tehty lobotomia.

Nuo ständit voi napsauttaa toisiinsa kiinni, kuten kuvasta näkyy. Ständit saa myös irrotettua, mutta sanotaanko näin, että kiinnitysreikä on hieman häiritsevä, kuten voitte ehä kuvitella... :D

Tämä avaimenperä on myös Bandain, ja se onkin aika samanlainen toisen Chibiusa-avaimenperäni kanssa. Ja niiiin suloinen! Tämä Chibiusa pääsi killumaan 3DSiini. Tykkään hirveästi avaimenperistä, mutta mulla alkaa tulla ongelmaksi että mihin kaikkialle niitä voin edes tunkea. Nämä Twinkle Dolly-avaimenperät on pakattu hienoihin vaaleanpunaisiin pakkauksiin (josta en tietenkään ottanut kuvaa). Sisällä oli myös söpö vaaleanpunainen karkki :D

Kevättä rinnassa

Tällä kertaa vain yksi kuva, sillä Serenity ei valkoisine leninkeineen ja pitkine hiuksineen oikein sovellu ulkoilmakuvailuun. Mutta niin, kevät taitaapi olla täällä! Itse olisin rehellisesti sanottuna viettänyt talvea vähän pitempääkin, mutta kyllä kevät alkaa saada minutkin puolelleen... Tämä valo!

Aika turha juttu, mutta mun on ihan pakko valittaa täällä sitä, kuinka moneen paikkaan on eksynyt väärä tieto sanan "Pullip" -merkityksestä. Olen ties kuinka monta kertaa nähnyt väitteen siitä, että se tarkottaisi "puun lehteä". Totta toinen puoli. Korean sana 풀잎 koostuu sanoista 풀 (p'ul), joka tarkoittaa ruohoa, sekä 잎 (ip), joka on lehti tai ruohon tapauksessa pikemminkin korsi. Oikea käännös olisi siis "ruohonkorsi".

Tuo kuvassa oleva puu on muuten kirsikankukkapuu. Asuessani kaksi vuotta sitten Jejun saarella oli kirsikankukkien aika jo lähellä näin maaliskuussakin... :)

Prinsessa Murheenkryyni

Joitakin viikkoja aikaisemmin tilamaani Pullip Princess Serenity saapui tänään kuriirin matkassa. Groove Inciltä/Cheonsang Cheohalta minulla on J-Doll-nukke, mutta täällä Suomessa vähän statussymbolinkin asemaa nauttivista Pullipeista tämä on ensimmäinen. Maksoin nukeista alunperin postikuluineen noin 130 euroa, mutta valtio halusi oman osansa ja pulitin sitten vielä kolmekymppiä tullimaksuja. Kauppa oli Hobbylink Japan.

Kuten otsikostakin voi jo päätellä, meikäläisen ja Serenityn ensikohtaaminen ei ollut paras mahdollinen. Suurin syy tähän on ylisuuren pään aiheuttama kömpelyys. Yläpäähän keskittyneen painonsa takia nukkea on hyvin vaikea asetella ständiinsä (näissä kuvissa on käytetty J-Dollin ständiä, joka on jokseenkin parempi kuin Pullipin oma ständi) ja lisäksi vyötärölle kiinnitettävä ständi ruttaa mekon helposti. Kaiken huipuksi vyötärölle kiinnitettäessä ständi on ihan liian lyhyt, vaikka nukelta riisuisi korkokengät pois. Onneksi Serenityn mekko antaa anteeksi hieman omituiset jalkojen asennot.

Toinen turhautumisen aihe on silmämekanismi. Saatuani nuken irti paketistaan kokeilin tietysti heti silmiä (kyseessä on kuitenkin Pullipeille varsin uniikki ominaisuus), mutta onnistuin nysväämään vain toisen silmän takaisin auki :( Onko silmien avaamiselle olemassa jokin niksi vai onko oma nukkeni viallinen...?

Serenityn käsi on vähän koukussa joka mahdollistaa helman pitelyn.

Noin muuten mielestäni nukke on oikein onnistunut tulkinta esikuvastaan. A-linjaisessa mekossa on esikuvansa mukaisesti kaksi läpikuultavaa kerrosta alemman ollessa kauniisti pitsikoristeltu. Miehustassa on asiaan kuuluva helmikoristelu. Hihat ovat irtohihat (ja varsinkin vasemmanpuoleinen on hanakka tippumaan) ja takana on rusetti jossa on pitkät hännät. Hiuksiin laitettavat koristeet (ruusu ja kaksi helmipinniä) ovat vähän hankalat tällaiselle tervanäpille mutta kuuluvat olennaisesti esikuvansa varustukseen. Ainoa asia mikä Prinsessa Serenityltä puuttuu on hänen valtansa merkki eli Hopeakristalli (Ginzuishou), joka tuli ainoastaan Premium Bandain version mukana. Mutta mitäpä pienistä! Tässä ei näy mutta vasemmassa kädessä on myös rannekoru.

Napsaisin lopuksi vielä kuvan prinsessan korkkareista. Valaistus on kurja mutta kengät ovat siis helmiäishohtoisen valkoiset. Kengät ovat mielestäni vähän tyhmä lisä, koska oikea Serenity ei käytä kenkiä. Lisäksi kengät ovat nuken jalkaan aivan liian isot... Toisaalta minulla on kutina että kengät helpottavat nuken tasapainoilua ständillä. Mielestäni olisi kuitenkin voitu yrittää edes tehdä kengistä vähän Serenityn itsensä näköiset, tuossa koristekuviona olisi voinut olla kuu tai jotain...

Jos enemmän pullipeista ymmärtävillä lukijoilla on vinkkejä noihin ongelmiin liittyen, niin apua otetaan vastaan... Jotenkin tuntuu, että minun kannattaisi suosiolla jättää nämä aikuisille keräilijöille suunnatut tuotteet suosiolla muille, eivät vain tunnu soveltuvan tällaiselle poropeukalolle :D Noh, paremmalla ajalla ja valolla kuvailen Serenityä joku päivä lisää, näissä on jouduttu turvautumaan kännykän valoon (vaihtelevin seurauksin).

Ps. Sain nysvättyä toisen silmän auki, joten Serenity ei joudu lopun elämäänsä vinkkaamaan. Nyt kun sain tytön ständiinsäkin jotenkuten seisomaan (jalat on pakko pitää todella häiritsevässä diskotanssi-asinnossa, mutta eipä sitä tuon helman alta näe...) niin kyllä sitä alkaa nuken kauneuttakin arvostaa ihan eri tavalla :) Kyllä meisät vielä kaverit tulee.

I will punish you!

Tämä Mega Housen tuottama Sailor Moon Petit Chara -figuuri tuotti hieman päänvaivaa. Näin ekan kerran jossain blogissa, että joku oli löytänyt näitä Helsingin Fantasiapeleistä. Useamman kerran hiippailin liikkeeseen norkoilemaan, että mistäkö näistä löytyisi, mutta ei millään osunut silmään (enkä kehdannu kysyä myyjältä, heh). Ajattelin että figut oli varmaan myyty loppuun. Sitten Nukkebuumi -blogin Korppi bloggasi myös samaisista figuureista ja sanoi niitä olevan vielä jäljellä, ja menin sitten liikkeeseen vielä kerran. Siellähän pienet vaaleanpunaiset laatikot olivat, ihan kaikkien nähtävillä...

Omasta laatikostani paljastui Sailor Moon-sarjan päähenkilö Super Salor Moon -muodossaan. Näitä Petit Charoja on julkaistu käsittääkseni ainakin kolme eri sarjaa SM-hahmoja ja lisäksi eri hahmoista on useita eri variantteja. Fantasiapeleistä näyttää saavan toistaiseksi vain tuota 2-sarjaa jossa on Super Sailor Moon & Chibi Moon sekä ns. "Outer Senshit"

Figuuri on aika pikkuriikkinen (huomatkaa että mulla on pienet kädet...) mutta maalaustyö on japanilaisten merkkien tuotteet tuntien erinomaista. Tosi söpö lisä kokoelmiin! Sailor Moon-juttuja tulee piakkoin lisää, odottakaa vaan! Korppi ehdotti myös että tekisin jonkun kokoelmapostauksen omista figuureista ja kun aika on otollinen niin voisin tehdä japanilaisten merkkien figuureista ja avaimenperistä jutun.